Uuteen vuoteen

Henna puhua pälpättää niin kauan kuin silmät on auki. Uusin, aivan mahtava oivallus on "minä". Enää tyttö ei sano "Henna tekee, Henna juoksee" jne vaan tekijänä on minä. "Minä kaajan maitoa äitin hasiin," sanoo pimuralla kestitessään äitiä omassa huoneessaan. Ja jos kysytään jäljestäpäin josatian hänen teoksestaan, että kuka sen on tehnyt, vastaus kuuluu: "Minä!" Äiti on suunnattoman ylpeä lapsestaan, joka ymmärtää noinkin vahvasti olevansa oma persoonansa, vaikka onhan sillä tietysti kääntöpuolensakin.

Uhmakohtaukset on päivittäisiä ja toiset päivät on pahempia, toiset parempia. On kiukuttelukohtauksia, raivokohtauksia ja virnistelykohtauksia. Viimeinen tarkoittaa sitä, että naama virneessä ei tehdä sitä mitä pyydetään, vaan venkotetaan vastaan ja virnuillaan ja vielä enemmän virnuillaan, jos saa äidin hermostumaan. Pahinta on, että tämä äiti kyllä kestää raivoamisen ja kiukuttelut ihan hyvin, mutta virnistelykohtaukset saavat savun nousemaan korvista todella nopeasti.

Joulusta Henna innostui kovasti. Tyttö odotti kovasti tontun paketteja ja kyllä hän niitä saikin. Isänsä puolelta Henna on ainoa pieni ja nuorin serkkukin pääsi ripiltä jo viime kesänä, joten siellä innoikkaita setiä perheineen riittää. Äitinsä puolelta Hennan suvussa onneksi löytyy muitakin pieniä, mutta vastaavasti mummu ja vaari ovat hyvinkin ihastuneita kaikkiin kolmeen lapsenlapseensa. Joten nyt puolikauhulla äiti ja isä odottavat kuukauden päässä häämöttäviä synttäreitä. En enää tiedä, mitä vailla Henna olisi, itse ajattelimme ostaa kattilan ja paistinpannun tai vastaavia. Joululahjoista ihan huippuja olivat uuni, värikynät, heijastimet, nuken hoitosetti ja Duplon hahmo-paketit. Jemmassa odottaa leikkimökkiin tarkoitettu emalinen piknik-setti, jonka tiedän saavan pikkuemännän haltioihinsa. Olikin hyvä, että setti tuli jouluna, jolloin se oli helpompi saada vaivihkaa odottamaan kevättä.

Ja kuten kuuluukin, Henna oppii koko ajan uusia taitoja. Karkeamotoriikan puolelta onnistuu kuperkeikka (ei ole erikseen opetettu, innostui vaan serkkupojan kuperkeikasta niin, että halusi itsekin tehdä) ja juoksu muuttuu koko ajan lennokkaammaksi. Hyppy ei vieläkään onnistu, eikä juuri kiinnostakaan. Hienomotoriikassa onkin kehitystä taas huimasti. Henna osaa pukea kaikki muut vaatteet paitsi sukkahousut ja tavalliset sukat, koska ne on niin napakoita, ettei voimat vielä riitä. Tavallinen takkikaan ei vielä onnistu, se nyt vaan on vaikea. Mutta alusvaatteet, vaatteet, villasukat (kääntää itse kantapään alle) ja ulkoiluvaatteet hän saa halutessaan päälle. Vaatteet tietysti myös riisutaan, uusimpana taitona on työntää sukat (ja sukkahousut) varresta kantapään yli, enää sukkia ei riisuta kärjestä kiskomalla. Joululahjaksi Henna sai kaksi 9 palan palapeliä ja ne sujuvat, jos aikuinen istuu vieressä ja tarvittaessa auttaa. Pingu onnistuu paremmin kuin Puh, mutta kumpikaan ei ole liian helppo tai vaikea. Mielellään Henna myös itsekseen laulaa ja leikkii laululeikkejä, saati jos aikuinen on mukana.

Ehkä suurin uusi taito on päiväkuivuus, jonka tyttö oppi vaippaihottuman huipennuttua ja pakkovaipattomuuden myötä tyttö oppi ensin pidättämään ja sitten kertomaan vessaanpääsytarpeesta. Pissahätä tulee nykyään noin kahden tunnin päästä edellisestä. Päiväunille ja yöunille vaippa tarvitaan edelleen. Päikkäreille lähinnä siksi, ettei tyttö useinkaan herättyään suostu potalle ja heräämiseen kuitenkiin liittyy hänellä pissaaminen.

Parhaillaan Henna harkitsee päivärytmin muuttamista. Henna on selvästi pidentänyt yöuniaan noin tunnilla ja vastaavasti päikkärit kestää vähemmän. Tällä hetkellä Henna nukkuu yöunet 20.30-7.30 ja päiväunet kestävät puoli tuntia- tunnin kohta puolenpäivän jälkeen. Vaikka päiväunet ovat tunnin lyhyemmät, ei se lisää kiukuttelua iltaan ollenkaan. Jossain vaiheessa siis tuoltakin tytöltä jää päiväunet pois, mutta koska iltaisin ei ole mitään vastustelua normaaliin nukkumaanmenoaikaan, saa päiväunenpätkä vielä pysyä kuvioissa.